|
Joseph Smith antoi 27.2.1833 ilmoituksen, joka tunnetaan
nimellä "Viisauden sana". Se on kanonisoituna Opin
ja Liittojen kirjassa lukuna 89.
 Viisauden
sana kieltää kuumien juomien, vahvojen alkoholijuomien
ja tupakan käytön. Mormonikirkko tulkitsee nykyään
kuumien juomien tarkoittavan kahvia ja teetä. Näyttää
kuitenkin siltä, että kirkon varhaisina aikoina kaikki
kuumat juomat olivat kiellettyjä. 7.4.1868 mormoniapostoli
George Q. Cannon selitti, että suklaajuomat ja kuumat keitot
olivat kiellettyjä:
Meille kerrotaan, ja hyvin selkeästi sittenkin,
että kuumat juomat — tee, kahvi, suklaa, kaakao ja kaikki
tällaiset juomat ovat pahasta ihmiselle. ... Meidän
on ruokittava lapsiamme kunnolla. ... Emme saa antaa heidän
juoda alkoholia tai kuumia juomia, tai kuumia keittoja tai käyttää
tupakkaa tai muita vahingollisia aineita. (Journal of Discourses,
Vol. 12, pp. 221, 223)
Vaikka ilmoituksessa käytetään ainoastaan
sanoja "kuumia juomia", tulkitsee nykypäivän
mormonikirkko sen tarkoittavan juomia, jotka sisältävät
kofeiinia. Toisin sanoen painotus ei enää ole siinä,
ovatko juomat kuumia vai kylmiä, vaan siinä, paljonko
kofeiinia ne sisältävät. Eräs artikkeli kirkon
aiemmassa aikakauslehdessä Improvement Era tuomitsee
cola-juomien käytön. Siinä sanottiin, että suuri
colajuomapullo sisältää suunnilleen saman verran
kofeiinia kuin kuppi kahvia.
Toisaalta
kaakaojuomat, kuuminakin ja vain hiukan kofeiinia sisältävinä,
eivät enää ole kiellettyjä. Seuraava lainaus
on kirkon sanomalehden Deseret Newsin kirkko-osastosta:
Eräs viimeisimmistä yrityksistä
oikeuttaa kahvin juonti on meneillään oleva propaganda,
jonka mukaan kaakaon tai suklaan juonti on vastoin Viisauden sanaa,
ja että kaakaossa pitäisi oleman jopa enemmän kofeiinia
kuin kahvissa.
On
vaikea ymmärtää, miksi jotkut yksilöt näyttävät
nauttivan voidessaan järkyttää ihmisiä äärilaitaan
menevillä väitteillä, tai miksi he haluavat huomion
keskipisteiksi siinä määrin, että ovat halukkaita
levittämään valheita tosiasioina ... tosiasiat
karkottavat sitten kaikki mielikuvat siitä, että kaakao
tai suklaa olisivat yhtä vahingollisia kuin kahvi. Henkilöt,
jotka väittävät, että kuuman kaakaon juojat
rikkovat Viisauden sanaa aivan kuin jos he joisivat kahvia, eivät
puhu totta. ...
Piispat
eivät esimerkiksi koskaan kysy jäseneltä puhutellessaan
häntä esimerkiksi temppelisuositusta tai pappeuden virkaa
tai kastetta tai mitään muutakaan varten, juoko henkilö
kaakaota tai syökö suklaata. Mikäli kaakaon tai
suklaan käyttö olisivat kirkon oppia vastaan, sitä
asiaa kysyttäisiin päinvastoin kuin nyt. (Deseret
News, Editorial Page in the Church News, May 5, 1962)
Siinä kun Joseph Smithin Viisauden sanan joitakin
osia painotetaan, toiset jäävät lähes huomiotta.
Mormonikirjailija John J. Stewart sanoo:
Kehotus syödä vähän lihaa
on yleensä jätetty huomiotta, samoin kuin muitakin ilmoituksen
kohtia. (Joseph Smith the Mormon Prophet, p. 90)
Ilmoituksen alkuperä
Brigham Young, kirkon toinen presidentti, antoi
seuraavan lausunnon olosuhteista, jotka johtivat Viisauden sanan
antamiseen:
Luulisin tuntevani Viisauden sanan antamiseen
liittyvät olosuhteet yhtä hyvin kuin kuka tahansa kirkossa,
vaikken ollutkaan paikalla todistamassa tapahtumaa. Ensimmäistä
profeettojen koulua pidettiin pienessä huoneessa profeetta
Josephin keittiön yläpuolella ... . Kun he kokoontuivat
yhteen tässä huoneessa aamiaisen jälkeen, he ensimmäiseksi
sytyttivät piippunsa ja poltellessaan puhuivat valtakunnan
suurista asioista, ja syljeskelivät pitkin huonetta, ja heti
kun he ottivat piipun pois suustaan, heillä oli tapana ottaa
suuri pala purutupakkaa. Usein kun profeetta astui huoneeseen
antamaan luokalle ohjeita, hän löysi itsensä tupakansavupilvestä.
Tämä sekä hänen vaimonsa valitukset siitä,
että hän joutui puhdistamaan niin saastaista lattiaa,
saivat profeetan pohtimaan asiaa, ja hän kysyi Herralta miten
ohjata vanhimpia tupakan käytössä, ja ilmoitus,
joka tunnetaan Viisauden sanana, oli tulos hänen kysymisestään.
(Journal of Discourses, Vol. 12, p. 158)
David Whitmer, yksi kolmesta Mormonin kirjan todistajasta,
antoi samankaltaisen selityksen Viisauden sanan alkuperälle.
Seuraava teksti ilmestyi David Whitmerin haastattelussa, joka julkaistiin
lehdessä Des Moines Daily News:
... melkoinen joukko veljiä ja sisaria oli
kokoontunut Smithin taloon. Jotkut miehistä pureskelivat
ylenmäärin tuota saastaista tupakkaa, ja heidän
inhottava kuolaamisensa ja sylkemisensä sai rouva Smithin
(jonka herra Whitmer väittää olleen synnynäisen
hienostuneen ladyn) tekemään ironisen huomautuksen:
'Olisipa hyvä, jos voitaisiin saada jumalallinen ilmoitus,
joka julistaisi tupakan käytön synniksi ja määräisi
sen lopetettavaksi.' Asiasta keskusteltiin ja siitä vitsailtiin,
ja yksi veljistä ehdotti, että ilmoituksen pitäisi
myös huolehtia täydellisestä teen ja kahvin juonnin
pidättymisestä, haluten näin antaa takaisin sisarille.
Ja tosiaan, asia otettiin esille täysin vakavin mielin, ja
Viisauden sana on tästä tuloksena. (The Des Moines
Daily News, Lauantaina 16.10.1886)
Jotkut ovat ehdottaneet, että raittiusliike
johti Joseph Smithin Viisauden sanaan. Mormonihistorioitsija Leonard
J. Arrington antaa seuraavaa mielenkiintoista tietoa:
Joukko tutkijoita on viime vuosina kiistellyt
siitä, onko ilmoitus varhaisen 19. vuosisadan raittisliikkeen
suoranainen kasvannainen. Dean D. McBrien, joka ensinnä toi
ilmi tämän teorian, väittää, että
Viisauden sana oli merkittävä tiivistelmä rajaseudun
Amerikan vallalla olevasta ajattelusta varhain 1830-luvulla. Hän
väitti, että kukin ilmoituksen määräys
viittasi aiheeseen, joka oli muodostanut pohjan laajallelevinneelle,
suositulle kiihotukselle:
"Jos tutkii Kirtlandin tilannet ilmoituksen
antoajankohtana, saa riittävän selityksen sille. Raittiusliikeaalto
oli nielaissut Länttä jonkin aikaa. Vain muutamia vuosia
aiemmin Robert Owen oli lakkauttanut väkijuomat yhteisössään
New Harmonyssä. Vuonna 1826 oli Marcus Morton perustanut
Amerikan Raittiusseuran, jota aluksi pilkattiin nimellä Kylmän
veden seura. Kesäkuussa 1830 sanomalehti Millennial Harbinger
siteerasi kokonaisuudessaan ja Alexander Campbellin sydämellisesti
kannattamana artikkelia philadephialaisesta lehdestä Journal
of Health, joka puolestaan lainasi laajallelevinnyttä
kirjaa. "Terveyden yksinkertaisuus", joka artikkeli
tuomitsi ankarimmin alkoholin ja tupakan käytön, lihan
kohtuuttoman syömisen ... Raittiusseuroja järjestettiin
suurin joukoin varhain 1830-luvulla, yhdessä vuodessa perustettiin
6000. ... 6.10.1830 järjestettiin Kirtlandin Raittiusseura
239 jäsenen avulla. ... Tämä Kirtlandin seura oli
erittäin aktiiivinen. ... se mullisti lähiympäristön
sosiaaliset tavat."
McBrien jatkaa huomauttamalla, että Raittiusseura
onnistui sulkemaan tislaamon Kirtlandissä 1.2.1833, vain
27 päivää ennen kuin myöhempien aikojen pyhien
ilmoitus, joka kehotti pidättyvyyteen, annettiin julki, ja
että lähellä Kirtlandiä sijaitseva Mentorin
tislaamo suljettiin samaan aikaan. (Brigham Young University
Studies, Winter 1959, pp. 39-40)
Whitney R. Cross antaa seuraavat tiedot:
Raittiusliike oli joka suhteessa laajempi kuin
"ylikuumenneen alueen" äärimmäisyysliike.
Se alkoi paljon aiemmin eikä ole vieläkään
päättynyt. 1830-luvulla se saavutti kansalliset mitat
... Lisäksi mikäli alkoholi oli paha asia, koska se
teki tyhjäksi Herran suunnitelman ihmisen ruumista varten,
niin muiden rohtojen kuten teen, kahvin ja tupakan piti yhtä
lailla olla väärin. ... Josiah Bissell, pioneerilinjan
äärimmäisyysmies, oli jo ennen vuoden 1831 havahtumista
'mennyt ohi raittiusliikkeen Kylmän veden seuraan —
ei teetä, kahvia eikä muita likavesiä.' (The
Burned-Over District, New York, 1965, pp. 211-212)
Lukemista
- "The Word of Wisdom in Early Nineteenth-Century
Perspective", Lester E. Bush, jr. Dialogue:
A Journal of Mormon Thought, Vol. 14, No. 3 Autumn 1981
- "The Word of Wisdom: From Principle to Requirement",
Thomas G. Alexander. Dialogue, Vol. 14, No. 3 Autumn 1981
- "Ten Years in Camelot: a Personal Memoir",
Davis Bitton. Dialogue, Vol. 16, No. 3 Autumn 1983
- "The Word of Wisdom", Robert R. King
ja Kay Atkinson King. Dialogue, Vol. 17, No. 1 Spring 1984
|
