Eräs mormonikirkon apostoli sanoo, ettei kirkon johtajia pidä arvostella, koska he ovat 'Herran voideltuja' — vaikka arvostelu olisi tottakin. Hän kehotti myös kirkon jäseniä luottamaan uskoonsa eikä historiallisiin faktoihin.

"Kritisointi on erityisen moitittavaa silloin, kun se kohdistuu kirkon auktoriteetteihin, johtaviin tai paikallisiin," sanoi Dallin Oaks, kahdentoista apostolin koorumin jäsen. "Pahan puhuminen Herran voidellusta on luku sinänsä."

Hän sanoi, että "on aivan eri asia kritisoida tai halventaa jotakuta tavasta, jolla hän hoitaa tehtävän, johon hänet on Jumala kutsunut," kuin liike-elämän tai hallituksen jäseniä. "Arvostelun aiheellisuus on merkityksetöntä."
Oaks puhui perjantaina kokouksessa, jonka aiheena oli kirkon pyhä Opin ja Liittojen kirja. Hän varoitti myös mormoneja luottamasta historiallisiin faktoihin sen sijaan, että luottaisivat uskoonsa kirkon todenperäisyydestä.
"Yksilöllinen, henkilökohtainen todistuksemme perustuu Hengen todistukseen, ei vain historiallisten tosiseikkojen yhdistelmään ja kokoelmaan," kertoi Oaks Brigham Youngin yliopiston yleisölleen. "Mikäli se on perustamme, mikään historiallisten seikkojen muutos ei voi horjuttaa todistustamme."
Oaks nimitti uskontoaan "ainoan tosi kirkon" uskoviksi, jotka "itsepäisesti halveksuvat ekumeenisen kristillisyyden mukavaa veljeskuntaa."
Hän varoitti Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseniä luottamasta tiedotusvälineiden selostuksiin viime aikoina julkituoduista historiallisista dokumenteista, jotka antavat erilaisen kuvan kirkon historian tärkeistä osista. Oaks viittaa tässä kirkon äskettäin julkaisemaan Martin Harrisin kirjoittamaan kirjeeseen.
Dokumentissa, joka on vuodelta 1830, Harris sanoo, että 'vanha henki', joka oli muuttanut itsensä 'valkoiseksi salamanteriksi', esti kirkon perustajaa Joseph Smith nuorempaa ensin saamasta kultalevyjä, joita kirkko väittää perustakseen.
Kirkon virallinen kanta on, että enkeli Moroni ilmestyi, eikä mikään salamanteri.
Oaks syytti tiedotusvälineitä siitä, että ne eivät ottaneet huomioon ajan oloja, joissa kirje kirjoitettiin, ja muita mahdollisia merkityksiä sanalle 'salamanteri'. Hän viittasi yhteen sanakirjan antamaan merkitykseen - 'myyttinen olento, jonka uskotaan elävän tulessa'.
"Olento, joka pystyy elämään tulessa, lähentelee hyvin kuvausta, jonka Joseph Smith antoi enkeli Moronista," Oaks sanoi.
"Tiedotusvälineiden pitäisi käsitellä asioita tarkemmin, mutta mormonilukijoiden pitäisi myös edistyneemmin valikoida, mitä lukevat," hän sanoi.
Oaks syytti myös uutisoijia siitä, että ne jättivät huomiotta "joukoittain viime vuosikymmenen aikana julkaistuja artikkeleita, joissa arvostetut tutkijat monilla aloilla tukevat Mormonin kirjan aitoutta."

Artikkeli on päivälehdestä The Salt Lake Tribune, 18.8.1985

Kirjalija Charles M. Larsonin kommentti

Tietoisuus siitä, että mormonismi ei lähtenyt alkuun siten kuin useimmat mormonit on opetettu uskomaan, on kasvanut. Joutuessaan kasvotusten tuon tosiasian kanssa MAP-kirkon johtajat ovat kääntyneet eriskummallisten ja usein nolostuttavien järkeilyjen puoleen säilyttääkseen jäsenistön luottamuksen itseensä. Johtavan auktoriteetin Dallin Oaksin neuvo, annettu silloin, kun useimmat (myös Oaks) uskoivat pahamaineisen "Valkoinen salamanteri" -kirjeen olevan aidon, on valitettava esimerkki siitä kuinka mormonien odotetaan käsittelevän tosiasioita, jotka asettavat heidän uskomuksensa kyseenalaiseksi.
Vaikka kirje "valkoisesta salamanterista" todettiinkin nykyaikaiseksi väärennykseksi, on Aabrahamin kirja esimerkki monista oikeutetuista haasteista mormonismin aitoutta vastaan. Jos MAP-kirkon johtajien on turvauduttava tuollaisiin epätodennäköisiin järkeilyihin kuin mitä Oaks yllä esittää, puolustaakseen jotakin mikä myöhemmin paljastuu väärennykseksi, on kysyttävä, pystyvätkö he puolueettomasti arvioimaan aitoja julkaisuja, jollaisia esimerkiksi todisteet Aabrahamin kirjan aitoutta vastaan ovat.

Charles M. Larson kirjassaan By His Own Hand Upon Papyrus.

Oma lisäkommenttini Oaksin lausahdukseen:

"Yksilöllinen, henkilökohtainen todistuksemme perustuu Hengen todistukseen, ei vain historiallisten tosiseikkojen yhdistelmään ja kokoelmaan..."

Miten niin "vain"? Minkälaisiin osaltaan historiallisiin tosiseikkoihin Oaks oikein kuvittelee mormonismin perustuvan?
Olisi niin hirveän kiva edes joskus saada viittauksia tai edes yksi pieni viittaus todellisiin tieteellisiin tutkimuksiin (miltä tieteenalalta tahansa), jotka todellakin tukevat Mormonin kirjan aitoutta. Ainoa, mitä mormoneilta saa kuulla, on se tavanomainen väite, että todisteita on vaikka millä mitalla. Mutta missä niistä saa lukea? Kukaan ei koskaan kerro sitä. Lyhyen tai pitkän kinastelun jälkeen he alentuvat viittaamaan sellaisiin lähteisiin kuin FARMS, joka keskittyy tukemaan Mormonin kirjaa ja arvostelemaan todellisia tutkijoita ja kirjailijoita pitääkseen yllä harhaluuloja mormonismin "perusteista", eikä sitä paitsi ole mikään riippumaton tutkimuslaitos vaan kirkon omistama; tai vielä heppoisemmin kirkon arkkipuolustajaan, Hugh Nibleyyn. Jopa kirkon oman yliopiston tutkijat ainakin nykyään arvostelevat Nibleyä hänen käyttämiensä kestämättömien pseudometodien vuoksi.

"Mikäli se on perustamme, mikään historiallisten seikkojen muutos ei voi horjuttaa todistustamme."

Toisin sanoen apostoli tässä kehottaa kuulijoita olemaan välittämättä tieteen keinoin todetuista tosiasioista. Mormonismissa ei siis olekaan kyse totuuden löytämisestä, vaan härkäpäisestä, sokeasta uskosta siihen, että on mukana "ainoassa oikeassa kirkossa", vaikka koko ympärillä oleva todellisuus osoittaa aivan muuta. Vai miten tämä oikein pitäisi käsittää?
Mistä niitä todisteita siis oikein löytyy, kun niitä pitäisi olla olemassa niin kosolti? En ole ainakaan missään kirjastossakaan nähnyt esim. jotain ammattilaisen kirjoittamaa arkeologista teosta, jossa myönnettäisiin, että Amerikan intiaanikansat ovat heprealaisten heimojen jälkeläisiä, ja että mayat, olmeekit ym. todelliset kansat olisivat Mormonin kirjan laamanilaisia. Jos sellainen asia todettaisiin muissa kuin mormonien omissa piireissä, se toki olisi sensaatiomainen uutinen, jonka pitäisi kaikua yli koko maailman.

• "Kasoittain ylivertaisia teräsmiekkoja ja rautakaivos löydetty Jukatanin niemimaalta! Ajoitettu ajalle 550 v. ennen Kristusta!"
• "Mayojen todettu käyttäneen reformoitua egyptinkieltä kirjoituksissaan!"
• "Olmeekkien pääkaupungin nimi oli Sarahemla! Kivipylväästä löydetty kaiverrus vakaa todistus Mormonin kirjan aitoudesta!"
• "DNA-tutkimukset toteavat Amerikan intiaanit heprealaisten jälkeläisiksi!"
• "Guatemalasta löydetty hevosia ja vaunuja vuodelta 300!"
• "Uusia kääröjä löydetty Jerusalemista; kirjoituksissa puhutaan mormonien suuresta profeetta Lehistä!"
• "Smithin Missourissa 1800-luvulla löytämän alttarin on todettu olleen itsensä Aadamin rakentama!"
• "New Yorkin osavaltiossa sijaitsevasta mormonien Kumora-nimisestä kukkulasta löydetty kammio täynnä kultalevyjä ja muinaisen Laabanin miekka sekä kirjoitusten tulkitsijat uurim ja tummim!"

Siinäpä sitä jo olisi otsikoita, jotka kelpaisi painaa kissankokoisin kirjaimin. Mikäli niillä siis olisi jotain tieteellistä pohjaa.
Apostoli Oaks tietää luonnollisesti asian laidan aivan yhtä hyvin kuin kuka muu normaalijärkinen tahansa; hänellä vain on oma etu — tässä kohtaa uskottavuus mormonikansan edessä ja oma elatuksensa — kysymyksessä. Eihän hän voi sanoa: "Niin niin, tiedän kyllä, että se kaikki on puppua, mutta uskokaa nyt silti vain."

Lisälukemista

Hofmannin väärennykset ja murhaskandaali
Mormonin kirjan haaste
Onko Hugh Nibley kunnon oppinut?
Mormonin kirjan kirjoitusmerkeistä
Aabrahamin kirjasta